Harjoituskausi alkaa olla voiton puolella ja kohti EM-kesään kirkkain mielin. Niin kuin viime blogissani kirjoitin ja kiittelin aikaista valintaa EM-joukkueeseen ja sen antamaa boostia harjoitteluun. Pakko todeta, että varmistelemaan en ole ruvennut. Harjoittelu on vielä kovaa ja se näkyy ja tuntuu kehossa. Peilistä katsoo uusi mies niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kauden kovimmat harjoitukset ovat nyt takanapäin, kaikesta on selvitty ehjin nahoin ja ilman loukkaantumisia tai vaivoja on hyvä lähteä kohti kilpailuja. Suunnittelin jo alustavasti kilpailukalenteria ja aikaisemmista vuosista poiketen tavoitteena on täyttää ainakin alkukausi kotimaan kilpailuilla, koska on hyvä tukea Suomalaista kilpailujärjestelmää käymällä kotimaisissa kisoissa.

Voisin tähän kirjoittaa kaikkea kuinka hyvin on mennyt ja plaa plaa plaa… Mutta se ei kuitenkaan ketään kiinnosta, joten jätän sen nyt väliin. Tärkeintä on, että odotan todella paljon sitä, että saan numerolapun rintaan ja näyttää itselleni minkä takia olen pistänyt itseni ja kehoni koville koko kevään ajan välillä jopa ihmisyyttä koettelevissa harjoituksissa. Olen selvinnyt jo tähän asti niin miksi ei tästä eteenpäinkin ja varsinkin ylöspäin?

Laitoin kilpailut osioon muutaman jo varmistuneen kilpailun!

-Eemeli-